Posted by on 17.7.2017

Lupiinit lakoon
Lupiinilauma kotimme lähellä. Pihaamme mystisesti saapuneen jättipalsamikasvuston alkuperä alkoi selvitä meille. Emme ihan heti muistaneet, että viime vuonna pihaan tilattiin isohko sorakuorma, joka tuotiin kuorma-autolla sivupihalle ja kärrättiin sieltä erissä takapihalle. Kun  aloimme ajatella, mihin joka paikkaan soraa laitettiin ja millä reiteillä sitä kärrättiin, alkoi jättipalsamien sijaintipaikoissakin olla tolkkua. Tuo tuiki tarpeellinen sorakuorma on siis todennäköinen syyllinen tämän kesän äkkiä ilmaantuneisiin harmillisiin jättipalsamipöheikköihimme. Jättipalsamin leviämisestä suivaantuneina aloimme katsella pihaamme vuosi vuodelta lähemmäksi tulevaa lupiiniviidakkoakin hiukan toisella tavalla ja niin päätin rimpauttaa kuntaan ja kysyä olisiko sopivaa, jos alkaisimme raivata tuota pihaamme uhkaavasti lähestyvää pöheikköä. Muutaman tunnin odottelun jälkeen oli kunnasta käynyt jo joku kurkkimassa lupiinitilannetta tien varrella ja lupa lupiinien poistoon tuli ja tulevina vuosina meidät voikin nähdä tienpätkän lupiiniviidakkoa kaatamassa. Toivottavasti työ tuottaa tulosta ja saamme tulevaisuudessa nähdä enemmän kotoperäisiä kasveja tienpientareella. Muutama yksittäinen lupiini, jotka olivat jo ihan parin metrin päässä pihastamme. Mitä vikaa lupiineissa sitten on? Luulenpa, että aika monen lapsuudenkodin puutarhassa kasvoi lupiini. Siniset, vaaleanpunaiset ja valkoiset upeat kukinnot olivat ainakin minusta hurjan kauniit ja kuvittelin aina, että sitten joskus nappaisin noita tummia, kypsiä siemenkotia mukaani ja kylväisin ylväitä kukkia omaankin pihapiiriini. No, vuodet toivat tietoa ja mieli muuttui. Enää en haaveile kukkivista lupiinimetsiköistä vaan yritän kaikin voimin pitää nuo kasvit poissa pihastamme ja sen lähistöltä. Lupiini tuotiin Suomeen alun perin 1800-luvulla Pohjois-Amerikasta ja sen jälkeen se onkin tehokkaasti levinnyt ympäri Suomen. Yksi kasvi tuottaa satoja siemeniä, joten leviäminen on tehokasta ja nopeaa ja kasvutapa tukahduttava kotoperäisille kasvilajeillemme. Lupiini rehevöittää kasvipaikkaa ja syrjäyttää kotoperäiset niittykasvimme kuten kissankellon ja päivänkakkarat. Ongelmana on sekin, että lupiini ei kelpaa monille hyönteisille ravintokasviksi ja täten vaikeuttaa myös kotoperäisten hyönteistemme menestymistä. Tuossapa monta hyvää syytä tarttua toimeen, vaikka tilanne näyttäisikin kurjalta. Pala palalta etenemällä isompikin asia saadaan selätetyksi. Kesän lämmössä kypsyviä siemenkotia. Entäpä jos jokainen meistä ottaisi vastuulleen pätkän tienreunaa? Mitäpä jos…
Source: Luomulaakso

Posted in: Luomulaakso